2016.05.08 - viikkoja vierittämässä

Aika vierii soitti kitaraa eli ei. Jos niitä hankkisi tusinan, auttaisiko asiaa?

Yksi viikko takana kellarikerroksen poikana. Vähän kyllä epäillyttää että, ah niin yllättäen ja kulman takaa suoraan leukaluihin, tuppaa olemaan aika pimeää täällä maatasoa kerrosta alempana. Oli näin tai ei, silti, ihminen on ihmeellisen sopeutuvainen eläin. Asuntolahotellissa tuli vietettyä 5 viikkoa, mutta nyt jo se on kaukainen muisto ja elo uudessa ympäristössä on tuttua kuin syylä kainalossa. Keskiyöllä herätessä löytää pimeässä vessaan ilman kommelluksia ja suurin osa tavarasta löytää tiensä kiltisti perille. Ei myöskään ihmettele aamulla missä herää. Tosin, valon puute tekee unisemmaksi. Auringon läsnäolo saa läskit liikkeelle toiseen malliin kuin pimeys ja viileys. No onhan sekin nyt toki yllätys.

Uinti olisi kiva saada rutiiniin taas. Lähimaastossa on muutamia ulkoaltaita, jotkut jopa aikuisia, mallia 50m.

Nopeasti muodostuu arjen perusasiat jahka lähtee pyllertämään välttämättömyyksiä. Kimppakämpässä varsinkin on hyvä pitää rutiinia yllä. Kun vain tietty osa jääkaapista ja keittiön hyllytilasta on varattu omalle roskalle, on järkevää minimoida ja pitää tiukasta kurista kiinni. Sama muidenkin tavaroiden kanssa, yleisissä tiloissa ja omassakin huoneessa. Jos lipsuu niin kaaos seuraa kyllä saman tien. Myönnetään, olenhan minä jonkin sortin järjestysnatsi mutta nykyiset kämppikset kuuluvat likipitäen samaan kompanjaan. Hyvä näin, tekee yhteiselosta helpompaa. Ainoa mikä ottaa aivoon on edelleen vanhan talon lattian narina. Katsotaan tottuuko siihen vai palaako käämi. Nyt viikonlopun on saanut olla autuaassa rauhassa kun muu talon väki on matkoilla. Tuntuu kyllä tyhjältä. Ihmisten seura on ihan nasta juttu. Jahka eivät ärsytä. Mitä useasti tekevät. Hitto. Sekoaa. Klik. Aivot kiinni.

Ei pelailua, ei juuri kulttuuria, ei ihmissuhteita. Ehtii käydä 3 kertaa viikossa punttisalilla! Lihaksia ei ole vielä löytynyt, kateissa ovat ja pysyvät.

Piti hankkia menneellä viikolla televisio toimittamaan monitorin virkaa sekä täyttämään elokuva/sarja/peli-nälkää, kun 11 tuuman MacAir ei tuohon ole ihan riittävä. Jäipä tekemättä. Aikeena oli vain joku halpa karvalakki tv-kaljua peittämään, 50 tuumainen juhlallisella koolla jotta voisi elostella sängyllä maaten ja varpaiden välistä tihrustellen. Sitten vanha typerä hifistelyvietti iski. Koitin uittaa yhtälöön mukaan 4k:n sekä 120Hz. Lunttaus netistä mitkä nyt oikeasti olisivat hyviä myös tietokonekäytössä, ja tietysti halpaa, kertoo ettei tonnilla mitään saa. Mutta ei sitä nyt enempää pistetä. Jenkki-pulju Viziolla olisi jotain, mutta saatavuus heikko ja mielipidettä monta. Parhaat tietokonekäyttöön ovat foorumeiden mielestä LG:n huippumalleilla, mutta viittä tonttua ei näihin joulukemuihin kyllä lähde millään. Samsunginkin hyvät mallit menevät hintahaitarissa pari oktaavia kuuloalueen ulkopuolelle. Neljästä koosta ei kyllä varmaan oikeasti kannattaisi maksaa. Matskua ei ole, ja tietokonekäytössä teeveet ovat varmaan joka tapauksessa vain välttäviä. 

Eihän, hyvä mies sentään, minulla ole edes kunnollista tietokonetta tällä hetkellä. MacAir ei tuuttaa isoa resoluutiota ulos muutenkaan. Ja liekö nuo teeveet osaisivat edes nuuskia 2560x1600:ta ylös skaalatessaan, tekevät sen varmaan vain FullHD:stä. Järki käteen nyt! Mutta joku ruutu olisi saatava alle nyt nopeasti ettei duunista lainassa oleva PS4 taas pölyty turhaan nurkassa. Sehän se olisi tärkeintä, katsos. Ei esimerkiksi ulkona liikkuminen ja kesään heräävän luonnon tutkiminen.

Puissa ei juuri lehtiä vielä ole. Kun lämpötila on säädyllinen, jengi hyökkää laumoittain puistoihin kyllä.

Lämpötila menee ylösalas edelleen täällä kummallisesti. Tänään sunnuntaina ollut siinä 5 - 8 asteen hujakoilla. Eilen oli lähemmäksi 20. Puihin on vasta aluillaan lehtien tulo. Sankarit vetelevät shortseissa pihalla mutta itsellä pitkät housut ja huppari tuntuivat riittämättömiltä siinä määrin etten malttanut jäädä puistoon istumaan vaikka tarkoitus varta vasten oli sinne lukemaan mennä. 

Hävyttömän huonosti pitänyt kiinni mistään lukurutiineista. Niin tieto- kuin kaunokirjallisuuskin jäänyt. Vonnegutin God Bless You, Mr Rosewater on ollut työn alla jo ikuisuuden. Viisaasti aloitin myös lukemaan Game AI Pro:ta ja Biologically Inspired Artificial Intelligence for Computer Games:ta tietopuolelta. Typerä ajatus. Kaksi opusta samaan aikaan, vaikka entiset tietokirjat ovat olleet kesken jo yli vuoden. Puoli tuntia päivässä ei ole alkuunkaan tarpeeksi, varsinkin kun aamutuimaan sängyllä lukiessa homma menee vain nuokkumiseksi. Kirjastoon pitäisi raahata itsensä, suatana. Askel oikeaan suuntaan. Sain jätettyä sinne nettihakemuksen.

Lähin kirjasto. Vaan hurjan huonosti auki, viikonloppuisin 13-17.

Voi olla vaikea uskoa, mutta tätä kirjoittelun mestariteosta on tullut loihdittua ruudulle jo yli tunti. Pitää siis lopettaa. Kova taso ei voi pysyä yllä loputtomiin. Vaan, hittolainen sentään, ei tullut varsinaisesti kerrottua mitään Kanadasta tai Montrealista. Nyt pinnistetään. Hmm. Tällä mennään: täällä on yllättävän paljon kerjäläisiä. Varsinkin paikallisen Alkon edessä on aina joku neli-viisi-kuusikymppinen selkeästi viinaan menevä mies avaamassa ovea ja odottamassa vastapalvelukseksi kolikoita. Risteyksissä päivystävät autojen ikkunoiden pakkopesijätkin tuntuvat lisääntyvän kesän lähestyessä. Etnisiä vähemmistöjä tässä porukassa ei näytä hirveästi olevan. Kanadalaista perusväestöä. Tämä väki tuntuu suhtautuvan avoimen vihamielisesti jos kävelee vain ohi. Ehkä tämä on niin kuin Pohjois-Euroopan ulkopuolella asiat normaalisti seisovat. Ehkä minä olen hylkiö täällä joka vie heidän leipänsä. Hei, se patonki oli siinä selkeästi ilman omistajaa!

Jahas, kämppis saapui ja sen myötä armoton narina! Tähän on hyvä lopettaa, vaikka olis mulla ollut ihan saatanasti vielä sanottavaakin.